Onko hienompaa olutta kuin artesaaniolut? Artesaanileipä, -siideri, -makkara, siis laatua, josta olen valmis maksamaan enemmän kuin bulkkituotteista? Käsityönä tehtyä, laatua, osaamista, pienimuotoista tuotantoa.
Artesaani?
Mikä on artesaani? Se on käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto. On kutoja-artesaani, puuseppä-artesaani ja monia muita. Etuliite tarkentaa erikoisosaamisen aluetta, koska aivan kaikkea ei artesaanikaan osaa. Tutkintonimikkeet artesaani ja ylemmän asteen tutkinto artenomi otettiin käyttöön 1980-luvun lopulla. Omassa tekstiilisuunnittelijan todistuksessani lukee erikseen, että minulla on asetuksen 495/87 23 §:n nojalla lupa käyttää tulevaa tutkintonimikettä artenomi. Myöhemmin olen ilman asetuksen suomaa nojaa kertonut olevani myös kudonnan artesaani peruskoulutukseltani, vaikka Tyrvään kotiteollisuuskoulun todistuksessa lukeekin kutoja. Koska taitoyhdistyksissä on hyvin samantyyppisen opinpolun käyneitä, väitän, että artesaanin koulutus on hyvin monella kollegallani se kivijalka, jonka päälle muuta alan osaamista on rakennettu.
Artesaani viittaa käsityöläisyyteen, mutta on toki kansainvälisempi. Ehkä hienompi? Ainakin näin tuntuu suuri yleisö ajattelevan. Ilona Paajanen kuvaa Kotimaisten kielten keskuksen Kotus-blogikirjoituksessaan Artesaanitrendi, että hassua kyllä itsekin valitsisi mieluummin artesaanijäätelön kuin käsityöläisjäätelön. Ja kyse on kuitenkin vain sanasta – ei itse tuotteesta. Ehkä se on se art, joka nostaa arvoa. Mielikuvilla on markkina-arvoa.
Suomessa edelleenkin ajatellaan vahvasti, että käsityö ja käsityöläisyys liittyy juuri puusepän, kutojan, neulojan, ompelijan, sepän, veneenveistäjän ym. työhön. Mutta kuitenkin sana artesaani liitetään mielellään johonkin muuhun yhteyteen. Jos leipuri leipoo artesaanileivän, veistääkö artesaani veneen vai artesaaniveneen?
Jokaisella alalla on omat nimikekuvionsa. Mikä nimi on kertova ja mikä tekisi meistä arvostetun muiden silmissä. Muutaman vuoden välein nimet vaihtuvat ja usein paine vaihtoon tulee muualta yhteiskunnasta. Niin on käsityössäkin. Joku haluaa käsityön muotoilun alle ja joku osaksi kuvataiteita. Kunnes joku ihmettelee, missä on käsityö, ja se nousee taas arvoonsa itsenäisenä. Sitten siitä tulee taidekäsityötä, koska se on niin arvostettavaa. Ja yhtäkkiä joku toinen saa identiteettikriisin, koska ei koe tekevänsä taidetta vaan käsiteollista yrittäjän työtä. Hänelle kelpaisi muotoilu paremmin. Ja keskustelu jatkuu.
Artesaanikyynärpää on rehtiä käsityötä
Jos jotain hyvää on ollut tässä ajassa, se on ollut valtava käsityöinnostus. Ja todella on käytetty sanaa käsityö. Se on rehti, reilu, suomalainen sana! Viikolla 15 vietetään Taidon ja käsityön viikkoa. Taitojärjestön kuluvan vuoden käsityötekniikka on parsinta ja paikkaus. Siispä maa on katettu Korjauspajoilla ja Parsintapajoilla taitokeskuksissa ja somessa. Artesaanikyynärpää tai -kantapää on sinunkin ulottuvillasi. Tapahtumakalenterista pääset katsomaan Taito Satakunnan toimipisteissä järjestettävät korjauspajat.
Korjaamisen lisäksi on syytä pohtia kuluttamista yleensä. Taitoliiton Onni elää käsityössä kanavalla tietokirjailija Rinna Saramäki antaa eväitä vaatteiden ostamiseen videolla: Miten tunnistat laadukkaan vaatteen? Käsityöllä voidaan korjata ja pelastaa myös teollinen tuote takaisin käyttöön.
Katson parsimaani villapaidan kyynärpäätä ja mietin, että siinäpä vasta artesaanin työtä – käsityötä. Artesaanin asenne ei anna periksi heittää muutaman euron käsineitä roskiin. Artesaani minussa parsii sormikkaiden sormenpäät ja sukan pohjat ja kantapäät. Minun puserossani on artesaanikyynärpää ja sukissa artesaanikantapäät. Olen niistä ylpeä!
Hanna-Leena Rossi, toiminnanjohtaja
